Pankkien palvelut

Rahan kerryttäminen sukan varteen tai tyynyn alle ei kannata, sillä pankit tarjoavat monenlaisia palveluita, joilla pesämunan saa laitettua poikimaan. Korkoa kasvava talletus nostaa varallisuuttasi ilman, että sinun tarvitsee itse tehdä asian hyväksi mitään. Ensin on toki tiedettävä, mitä palveluja pankit tarjoavat ja miten ne eroavat toisistaan.

Riskitöntä sijoittamista kotimaisten pankkien avulla

Pankkitalletus suomalaiseen pankkiin on varmasti jokaiselle tuttu, perinteinen tapa helpottaa säästämistä ja tallettaa euronsa sukanvartta järkevämpään paikkaan. Pankkitilille sijoittaminen on perussäästäjän näkökulmasta myös riskitöntä: pankkitilillä lepäilevät varat ovat Suomessa Tallerussuojarahaston suojaamia aina 100 000 euroon saakka. Rahojaan ei siis menetä, vaikka pankki esimerkiksi menisi konkurssiin tai joutuisi jollakin muulla tavoin maksukyvyttömään tilaan.

Pankit maksavat tavallisille käyttötileille kovin alhaista korkoa, joten säästämistä varten kannattaa avata siihen tarkoitukseen erityisesti olemassa oleva tili, esimerkiksi säästötili. Sen lisäksi, että korot ovat paremmat, helpottuu säästäminen varojen ollessa selkeästi erillään käyttörahoista.

Säästötili

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: säästötili tunnetaan eri pankeissa muun muassa nimillä tavoitetili, tuottotili, talletustili sekä etutili. Perusidea on kuitenkin aina sama, eli tarkoituksena on antaa säästäjälle tavallista käyttötiliä korkeampi korko. Säästötilejä koskevat kuitenkin usein myös tavallisista käyttötileistä poikkeavat ehdot ja rajoitukset.

Säästötilien nostorajoitukset

Monien pankkien säästötileillä on nostorajoituksia. Käytännössä rahaa saa tällöin nostaa tililtä ilmaiseksi tiettyyn rajaan asti ja sen jälkeen nostot muuttuvat maksullisiksi. Nostomaksu on tavallisesti muutaman euron suuruinen: esimerkiksi Osuuspankin perimä hinta nostorajan ylittävästä nostosta on 5 euroa nostoa kohden, Danske Bankin vastaava taas 1,80 euroa nostoa kohden.

Jotkin pankit maksavat säästötilille parempaa korkoa sellaisilta vuosilta, joiden aikana nostoja ei ole tehty ollenkaan. Toisinaan taas korkoa ei makseta lainkaan sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana rahaa on nostettu.

Säästäjän kannattaa siis välttää ylimääräisiä nostoja tai ainakin ennakoida mahdolliset nostotarpeensa ja nostaa kaikki tarvittava raha kerralla eikä pitkin vuotta.

Määräaikaistalletus

Kun rahaa on jo onnistunut keräämään kasaan ja tietää, ettei sille hetkeen ole akuuttia käyttöä, on määräaikaistalletus yksi keinoista, joilla saada varat poikimaan. Määräaikaistalletusta ei ole mahdollista nostaa tililtä kesken talletuskauden, joten se on sopiva säästövaihtoehto vain silloin, kun raha on varmasti ”ylimääräistä.”

Määräaikatalletukselle valitaan talletettava rahamäärä sekä talletusaika. Rahat talletetaan erilliselle tilille ennalta sovituksi ajaksi ja talletukselleen saa kiinteän koron, joka pysyy samana talletusajan loppuun saakka. Koron suuruus riippuu pankista ja vallitsevasta taloustilanteesta: aina määräaikaistalletus ei ole rahallisesti sen kannattavampi kuin tavallinen säästötilikään. Vertailu siis kannattaa tässäkin asiassa sekä pankkien välillä että yhden ja saman pankin tarjoamien palveluiden kesken.

Määräaikaistalletuksien ehdot

Kaikkein tärkein määräaikaistalletusta koskeva ja määrittelevä ehto on sen aikaraja: talletettua rahaa ei voi ennalta sovittuna talletusaikana nostaa tililtä käyttöönsä, vaan on odotettava, että tämä sovittu aika päättyy. Jos siis talletusajaksi on sovittu vaikkapa kaksi vuotta eli 24 kuukautta, ei talletusta tai osaa siitä ole mahdollista nostaa puolen vuoden tai edes 23 kuukauden kuluttua määräaikaistalletuksen aloittamisesta.

Eri pankit tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia talletusaikaa koskien. Useimmiten ajat vaihtelevat kuitenkin välillä 1–24 kuukautta, tosin esimerkiksi Danske Bank tarjoaa varsin joustavat talletusaikavaihtoehdot aina yhdestä viikosta viiteen vuoteen saakka. Mitä pidemmän talletusajan valitsee, sitä tuntuvamman koron talletukselleen saa. Usein siis kannattaa valita suoraan pisin mahdollinen aika, mikäli tietää varmaksi, ettei rahoille ole hieman pidemmälläkään tulevaisuudessa käyttöä.

Määräaikaistalletuksen alaraja riippuu sekin pankista sijoittuen yleensä 1000–5000 euron välille. Toisinaan alaraja tekee päätöksen pankista asiakkaan puolesta, mikäli talletettavaa rahaa on käytössä rajallisesti: esimerkiksi Nordeassa määräaikaistalletuksen pääsee tekemään jo 500 eurolla, kun taas Danske Bankilla talletuksen vähimmäismäärä on 5000 euroa. Ylärajaa talletukselle ei tavallisesti ole.

Asuntosäästämistä ASP-tilin avulla

Ensiasuntoa varten säästävän kannattaa harkita ASP-tilin avaamista. Tilille myönnetään rutkasti käyttötiliä parempaa korkoa ja kun asunnon osto on käsillä, pankki tarjoaa sitä varten edullisen ASP-lainan tilille säästettyjen varojen päälle. ASP-tilille kerrytettyjen talletusten korko ja lisäkorko ovat verovapaita.

ASP-tilien ehdot

ASP-tilin voi avata 15–39-vuotias henkilö, joka ei ole aiemmin ostanut asuntoa. Asuntosäästötilille talletetaan 150–3000 euroa kalenterineljänneksessä ja rahat ovat nostettavissa ja käytettävissä asunnon ostoon aikaisintaan kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä tehdystä talletuksesta. Usein säästämisessä kestää kuitenkin huomattavasti kauemmin ja tilille voikin jatkaa säästämistä niin kauan, kuin itse tahtoo. Ostettavan asunnon hinnasta on säästettävä vähintään 10 % ja jo tälle säästölle saa lainaa varten ilmaisen valtiontakauksen.

ASP-tilille rahaa tallettaessa on paikallaan muistaa, ettei sinne talletettuja rahoja voi nostaa takaisin omaan käyttöön ilman asuntosäästösopimuksen raukeamista. Jokaista liikenevää senttiä ei siis kannata tallettaa, vaan ainoastaan sellainen raha, jolle akuuttia tarvetta ei varmasti ole. ASP-säästötilin lisäksi olisi siis olla syytä olla olemassa toinenkin säästötili, jolle puolestaan voi kerätä puskurirahaa yllättävien tilanteiden tai ylimääräisten menojen varalle.